lauantai, 11. helmikuuta 2012

Monin tavoin kaunis viikko




Voiko valkoista palavasti rakastava ihminen vastustaa tätä luonnon muotoilemaa taideteosta; vitivalkoisia, timanttihuurrettuja puita, narskuvaa jalokivimerta jalkojen alla ja poskia nipistelevää pakkasta? Huokaillen hymisin ja toistelin kuinka paljon tykkään tykkään ja tykkään- ihan rakastan! Monin tavoin hyvää tekevä viikko ihan jossain siellä missä aika tuntui hidastuvan juuri oikealla tavalla, ihan kuin puhdistavasti...
Kuvat eivät tuo millään tavalla oikeutta tuolle kauneudelle, maisemat ovat kuitenkin tallentuneet mielen sopukoihin ja ehkä ne odottavat samoilla paikoillaan myös ensi vuonna...

Liiankin kanssa pakkasta taisi Kuusamo tarjota viikon ajan lomailijoilleen. Niin ankara oli pakkasen koura ettei ulkona tarjennut kuin hetken nenäänsä tuulettaa. Viikko maisemanvaihtoa ihanassa seurassa teki hyvää. Nyt ollaan reissusta rähjääntyneitä, kellonympärys autokyydissä kangistaa selkärangan kipeäksi... Hartioilla keikkuu kuitenkin uutukainen palmikoin täydennetty huivintekele alpakka-langasta, sen viimeistelin aamun noustessa taivaanrannalle. Lämmittelen sillä hartioitani kun luen tulevaan tenttiin...

Sain kääriä viikon varrelta paljon hyvää taskuuni huonojen päivien varalle ja käytän sieltä taskunpohjalta tarpeen tullen pienissä erissä :)

Lempeää lauantaita ihanaiset!

Mari

"Pidä mielessäsi elämäsi loppuun saakka ne hyvät asiat,
jotka kumpusivat vaikeuksien keskeltä.
Ne ovat todiste voimastasi ja antavat sinulle itseluottamusta
 jokaisen esteen kohtaamiseen."

Paulo Coelho/ Elämä-kauneimmat mietelauseet

5 tervehdystä:

Mari kirjoitti...

Kaunista ♡

Kieltämättä, teille taisi sattua koko talven kylmin viikko lomailuun.
Kuopusneitimme kummitäti asuu juurikin siellä Kuusamossa ja kylmyyttä manaili hänkin viime viikon tarjonneen liiankin kanssa.

Onneksi sait lomaltanne paljon mukaasi, eikä ainakaan vähiten nuo kauniit maisemat mielen sopukoihin! :)

tinttarus kirjoitti...

Kaunista. Tuon maisemakauneuden keskellä näyttää kuin aika olisi seisahtanut. Puhdas valkeus hivelee silmiä.
Minulla mieli niin herkkänä. Nytkin kyynel pyrkii päästä esiin silkasta Luojan maalaaman valkoisen kauneuden lumosta. Huoli kulkee kovin lähellä.
Olen iloinen puolestais, voimaantuminen tuon maiseman sylissä kantaa arjen tuokioissa...

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Kaunis kiitos, halauksen kera, viestin lopussa olevasta viisaudesta:)Et voi arvata kuinka paljon, ja taas paljon, se osui elämän tilanteeseeni juuri nyt!
Tuon ajatelman tavallaan tietää mutta vaikeutena piilee juuri sen oivaltaminen ja omaan elämään tuominen....

Olen niin siun kanssa samaa mieltä luonnon uskomattomasta kauneudesta lähi viikkoina....valkeaa, ja taas valkeaa....ei voinu muuta kun toiselle kehottaa että kato nyt tuota ja entäs tuo, sanat ei tod riittäneet:))

Leppoista tulevaa sunnuntaita;)
-Sari-

Mari kirjoitti...

Mari. Niin kova pakkanen oli, että kylpylä tuli viikon aikana kivasti tutuksi ja lapset tykkäsivät- ehkä se on pääasia? :)

Tinttarus. Maisemat ja lumipeitteet todella saivat huokailemaan, pysähtymään ja ihan hengästymään. Harmittelin sitä etten kuljettanut kameraa enemmänkin mukanani...

Sari. Coelhon ajatuksissa on paljon sisältöä siksi pidänkin niistä ihan valtavasti. Olen kolunnut läpi hänen mietelause-kirjansa moneen kertaan ja aina niihin vain palaan... Nappasin halauksen mukaani ja rutistin takaisin <3 Jaksamista sinulle, jokainen hetki on otettava vastaan, niitä ei taida pakoon päästä... ehkä niillä jokaisella on jokin tarkoitus? Ne todella vahvistavat... Ehkä niiden tarkoitus selviää joskus tulevaisuudessa vaikka juuri nyt ne saattavat puristaa sisimmässä joskus tuskaisenkin lujasti...

Aikatherine kirjoitti...

onneks sisällä on varmaan lämmintä. ulkoa otetut kuvat ovat kuin satua.